torstai 28. helmikuuta 2013

Tarina ilman päätä ja häntää...

Kipinöitä, kipinöitä paaaaaljon kipinöitä! Siis MyyntiJohtajan kanssa <3 Musta tuntuu et se lukee mun ajatuksia... Just kun taas kerran päätin, että en enää meinaa sille soittaa, se soittaa mulle! Tai no, alko juttelee päivällä facen chatis.. Kyseli kuulumisia ja uteli et mitä teen illalla. Ehdotti leffaa.

Ja vihdoin, VIHDOIN, mä pääsin sen kans sinne leffaan :) 21 tapaa pilata avioliitto :) Se piti mua kädestä ja pussas :) Phihihihiiii!!!

Mä pakahdun tähän tunteeseen! Leffan jälkeen totesin sille vaan et taisit oikeesti valita tän leffan vaan mun takia, ja kyllä, ihan mun takia :) Oon pelkkää hymyä :) Oon niin onnellinen että itkettää.. En osaa ees kuvailla miltä musta nyt tuntuu!! Tällästä sen pitäis olla, tai siis tällästä se on ku rakastuu. Voinko sanoo et rakastuu? No voin koska käytän sitä aika herkästi :)

Se tunne kun perhoset liitelee vatsassa, kun itkettää ja naurattaa samaan aikaan. Se kun ruoka ei maistu, se kun vaan toivoo että toinen olis lähellä. Se kun pelkää jo valmiiksi menettävänsä...
En ymmärrä itteeni, enkä MJ:tä.. Jos se on sitä mieltä, ettei halua seurustella, miks se haluu hengata mun kanssa? Koska kyse ei kuitenkaa ole seksistä, tänäänkin oli ihan selvää et me käydään vaan leffassa ja kumpikin menee sit omiin koteihinsa. MIKSIMIKSIMIKSI? Olisko kellään viisaita ajatuksia tähän, nyt niitä kaivattais kovasti...
Ehkä se kaikesta huolimatta näkee meillä ehkä tulevaisuuden? Mutta ei sano sitä mulle, etten heittäis kaikkee peliin vielä?

Kun kerroin sille huolistani ja sanoin, että olisin tarvinnu tässä parin viikon aikana tukea ja lohtua se kysy et miks en oo soittanut. Mä kuulemma saan soittaa aina kun siltä tuntuu ja että koska hän on mies (ja sen takia niin helppo) hän kyllä sanoo jos on paha hetki ja soittelee myöhemmin takasin.
Niinpä! Miks ihmeessä mä pelkään ottaa yhteyttä. Pitäishän mun nyt toi tietää. Ja koska se taitaa kummiski musta välittää, se varmaan haluis tietää jos mulla on paha olla ja auttaa parhaansa mukaan.
Se sano sillon ihan tän jutun alussa vihaavansa kaikenlaisia pelejä, ja nyt kuitenki mä oon lähteny pelaan niitä.

Oon niin epävarma sen tunteista ja ajatuksista, että mokaan tän ihan vaan sen takia. Oon vainoharhanen ja kokoajan surullinen, ja voin kertoo et mun ilonen ja pirtsakka olemus on se miks se musta koskaan kiinnostu. En oo enää ollenkaa oma itteni sen seurassa.

Onneks mulla on nyt taas hetki aikaa pohtia näitä asioita, koska MJ lähtee huomenna työreissuun ja tulee vasta sunnuntaina takas. Ja sit lähtee taas maanantai aamuna... Mut se sano haluavansa nähdä mua kun tulee takas, ja katto sillee ihanasti alas päin mua (koska oon tosi lyhyt) ja sit se pussas <3

Tästä tule nyt hieno tarina ilman päätä ja häntää..

Mut jos jollain on oikeesti jotain ideaa mitä herra MJ meinaa niin olisin enemmän kun kiitollinen jos vois jakaa ajatuksia mun kanssa.....



  "I'm also just a girl standing in front of a boy asking him to love her."
ANNA SCOTT  to WILLIAM THACKER in Nottinghill


tiistai 26. helmikuuta 2013

Herra, joka ei ikimaailmassa satuttaisi..

Tosi outo fiilis.. Mulla on ehkä jäänyt kertomatta tilanne JJ:n kanssa.. JJ on yks poika mun koulusta.. Tutustuttiin syksyllä kun herra vielä seurusteli, mutta jonkinlaisia jännää siinä touhussa oli siitä huolimatta. Nähtiin vaan koulussa, koska asutaa eri paikkakunnilla, kaukana toisistamme. Kerran tossa viime vuoden lopulla herra soitti tulevansa kaupunkiini tapaamaan kavereita. Miten siinä sitten kävi, heräsin seuraavana aamuna hotellista varatun miehen vierestä. Viikko eteenpäin, JJ oli eronnut. Hän tuli vielä ennen joulua ihan extemporee meille kolmeks päiväks oleilee mun kans..

Kuukaus sit koulun jälkeen päätettii ottaa hotelli (siis helsingistä ku koulu on siellä) ja se oli varaamassa meille Pariisin matkaa kevääks. Ja taas tänää koulun jälkee tsompailtii keskustas, käytii syömäs ja pohdittii hotellia.. Nyt oon kuitenki junas menos kotii..

Mikä mua vaivaa???? Mulle olis maailman kiltein ja ihanin mies tarjolla. Ihminen kuka ei ikimaailmassa satuttais mua, joka pitäis huolta ja kenen suurin ilo on saada mut onnelliseks. Mua oikee itkettää ajatella et maailmassa on ihminen joka haluis vaan MUN parasta, jolle MÄ olisin se maailman napa. En haluu kuulostaa itsekäältä, mut tällästä ei oo tapahtunu mulle koskaa! Miks mua ei sit muka kiinnosta? JJ olis valmis kesän alussa muuttaa samaan kaupunkiin mun kanssa, haluisin muuttaa minne vaan, hän vois tulla mukaan. Onko tää liian hyvää ollakseen totta?

Mitä tehdä sillon kun ne kipinät puuttuu?

sunnuntai 24. helmikuuta 2013

VR- aika heikkoo toimintaa

Istun junassa. Hyvännäköisiä miehiä ei näy, mutta edessäni istuu kylläkin hyvännäköinen naispoliisi!! Ei sillä että niin kauheesti naisia katselisin, mutta toi uniformu vetää vaan puoleensa.
Oon aina luullut et se on niinku sääntö et junassa ON AINA komeita miehiä! Tää olis yks hirveen hyvä paikka löytää se unelmien mies! Kerran itseasiassa löysin yhen ihanan :) se oliki sit vähän liian ihana ja kiltti, lopahti kiinnostus.. Tarinana se olis ollut kyl ihana.. Onneks mun kaveri kuitenki tajus sen miehen hyvät puolet ja ne sai just viime kuussa pienen pojan :) en ole ollenkaa katkera, no en ole en :D
Oon siis kouluun menossa.. Käyn siellä kerran kuussa ja musta tulee myyjä :)

Miesrintamalla hiljaista. Ei siinä että olis ollut aikaa siellä mitään kehitelläkään, oon viimisen viikon melkein asunut töissä. Ja noi koulutehtävät!! Ihme että oon ees hengissä tän ressin jälkeen!
Herra MyyntiJohtaja? Joo ei oo kuulunu.. Alkaa olee viikko kun oon viimeks herrasta kuullut.. Viimeks kun päätin et minähän en enää sen perään soittele!! Ei kyllä sekään oo, mahtanut tehdä saman päätöksen.. Tässä nyt sit kumpikin leikkii vaikeesti tavoteltavaa ja koko juttu kuolee kasaan kun ollaan nii jääräpäisii, ei mulla si muuta :D

Tän kaiken stressin keskellä päätin helpottaa oloani, mä ostin kitaran :D en mä sitä soittaa osaa, mutta ilman kitaraa on myös hieman vaikea opetella!! Musiikki kuulemma auttaa alakuloisuuteen ja kun halvalla sai päätin kokeilla. Kaks sointuu oon jo oppinut, eli kovaa vauhtia maailmanluokan tähdeksi! Ehkä mä näin pääsen myös tutustuu ihanii kitaroita soittaviin, laulaviin miehiin <3 ihania <3
Nyt pitää etsiä sit se soitto-opettaja... Onkohan niissä ilmotuksissa kuvia? Ku ei ihan randomilla viittis mihinkää lähtee.. Tai sit odottelen kesää ja otan puistosta open itelleni ;) soittotaito päätyy myös mitä-mieheltäni-haluan- listalle, siis heti ku kerkeen sitä alkaa taas väsää..


JEEEE!! Kohta oon perillä!! Palaillaaaa!!!

perjantai 15. helmikuuta 2013

Ominaisuudet jotka mieheltäni haluan! Part.1

Jotkut sanovat pinnallista, minä sanon että välttämätöntä...
Ulkonäkö
Sehän nyt on asia mihin aivan ensimäisenä kiinnittää huomion. Kun oon kuitenkin nainen nii mun mieli muuttuu aika usein, juurikin tän, miltä mun miehen tulisi näyttää, kohdalla! 
^^ Osaan muute aika hienosti jäsennellä lauseita ja käytän noita pilkkujaki varmaa iha oikein :DDD
Kummasta päästä alotetaan??

Hiukset: Riippuu miehestä. Pitkä tukka on aikalailla ehdoton ei! Mä haluan olla se, jonka hiuksia harjataan ja letitetään iltaisin. Se vois olla sellanen kiva päältä pidempi, sivut koneella, eikä mitään kuviointei korvan ympärillä <- turhaa hifistelyy. Helppohoitonen, joka näyttää hyvältä myös ilman kahden tunnin asettelua peilin edessä. 
Väri olis ihan kiva jos se olis vaikka tumma ;)

Silmät: Ruskee silmäisen kanssa saisin todennäköisemmin myös nappisilmävauvoja!

Naamakarvat: Hyvänmalliset kulmat, ja mielellään jonkinlaiset ripset myös.
Amisviikset on EHDOTON EI! En oo koskaan kokenut niin suurta tuskaa ihmistenilmoilla liikkuessani kun movemberin aikaan! Muuten viikset menee, jos ne on esim yhdestetty hyvännäköseen partaan. Parta on pop! Myös parransänki tuntuu joskus kivalta!

Kasvojenmalli: Sellaset kulmikkaat, vähän kovanoloiset, mutta pilkesilmäkulmassa ja flirtti-ilme saa ne näyttään kuitenki kutsuvilta!

Lihaksisto: Ei missään nimessä liian pumpattu! Lihakset on kivoja, mut olisin erittäin onnellinen jos mies ei veis ovenkarmeja mukanaan!  Hauis saa olla sellane vähä klohmo, mut sit taas tissien ei tarttis olla hirveen isot ( haluan olla se isompi niiden suhtee :D)
En mä sixpackin takia ketää kävelee laita, mut ei se kamalaa olis jos sil toisella olin pieni pömppis (huom. pömppis, EI sellane kaljamaha!!!)

Pituus: Jaa minkä??? No mitä pidempi sen parempi. Ite oon vielä (meinaan vielä kasvaa :D) alle 160, et jos mies on melke 2metrine ni sellasen kelpuuttamista voisin jo alkaa harkittee! No siis oikeesti, kyllä se 170 ehkä vois riittää jos muut avut on kohillaa....

Ja SEN pituus: Mitä pidempi sen parempi ei sit mitenkää sovi tähä. Ei nyt oo mittanauhaa vieres, mut.... Äh pakko hakee, en osaa arvoida!!
HOULIMOULI!! Onneks hain sen mitan, olisin muute heittäny jonku 25, mut eihä sellasta uskaltais ees käyttää :DD Mikä se suomalaisen keskimitta oli? Joku 14? Siitä ylöspäin, mut kohtuuden rajoissa kummiski!!

Ikä: Itse oon ikuisesti 22v. mut jos puhutaan syntymävuodesta ni mies sais olla sellane -86 -> -82... Jos on tooosi fiksu ja aikaansa edellä ni käy vähä nuoremmatki!


Tää lista ei lopu koskaan ni voin jättää tän tältä erää tähä!!

Lähden näkee unia siitä unelmasta <3 Öitä!!!

torstai 14. helmikuuta 2013

Yksinäisyys...

"Yksinäisyys on siis ilmiö,joka sinällään ei ole psyykkistä häiriötä, psyykkistä pahoinvointia eikä poikkeavaa käyttäytymistä. Negatiivinen yksinäisyys on kuitenkin syytekijä monelle tuskalle" kertoo wikipedia.... Ja oikee hävettää sanoo et nyt mä oon yksinäinen.

Oon ollut sinkkuna jo neljä viis vuotta. Aluks se oli äärettömän hienoo, sit se oli vaan tosi hauskaa, ihan mukavaa, ok ja sit siitä tuli kamalaa. Pitkän aikaa elelin hirvee haku päällä ja tarrasin väkisin ihmisiin kiinni, vaikka ne ei olleet mitenkään mun makuun, en vaan halunnut olla yksin.

Jossain kohtaa (reilu vuosi sitten) aloin taas nauttimaan siitä. Oli ihana mennä ja tulla, laittautuu baarii ja herätä aamuisin mistä sattuu :D Huoletonta ja helppoa. Unohdin et multa puuttu se jokin.
Mulla ei juuri oo sinkkukavereita, eli huolet mitä muilta kuulin, oli just niitä parisuhdeongelmii, jollo sain huokasta helpotuksesta ja aatella kuinka helppoo mulla on!!!!

Mutta onks muille sinkkutytöille tullu sellanen fiilis että teitä säälittäis sen takia että ootte yksin?
Musta tuntuu et kohtaan jatkuvasti näitä sääliviä katseita, ja jos kerron et joku hyvältää näyttävä juttu tyssäskin ni toine ajattelee, et miks toiki ei vaan voi jo löytää sitä oikeaa.
Vai pelätäänkö meitä vaan ;) ?? "sinkkunaisten muiden miesten nappailu lisääntyi vuosituhannen vaihteessa" <- Hyvä juttu, vaik oliki jo vähä vanha....

Ja entäs sitten tää... Ku tarkemmin alkaa miettii ni onko typerämpää lausetta ku et "kyllä säki vielä löydät sen oikean" ?? Mitäh? Löydän vai? Kuka sitä muka voi tietää :D ??
Entäs jos en löydäkkää... Arg... Menee hermo... Ja pää hajoo ku mietin tätä!!!

Taitaa olla aika tehdä uus mieslista. On paljon helpompi ettiä ku tietää et mitä ettii!! Kiitos Anne ja Ellu, siinä on maailman fiksuimmat naiset!!

sunnuntai 10. helmikuuta 2013

Satumainen sunnuntai!

Siinähän se viikonloppu sitten vierähti! Oon NIIIIIIIN taivaissa!!
Eilen ennen yöks töihin menoo olin ripsihuollossa pikkusiskolla. Kesken kaunistautumisen
puhelin soi ja siellä soitti MYYNTIJOHTAJA!!! Vastasin ja se ihana olis kaivannut mua hengailee luokseen. Sain sitten muina miehinä sanoo olevani menossa töihin. Hän kuulosti hieman pettyneeltä
ja kysyi mitä sunnuntaina meinaan puuhailla. Sanoin että voi olla ohjelmaa, mut et herra on hyvä ja soittelee jos kaipaa seuraa.

Yö meni nopsasti ku janoista porukkaa riitti, ja miten ihania miehiä!!! Okei, ne oli ehkä hieman humalassa, mutta kuitenki, ihanat miehet saa aina mun sydämmen pamppailee hieman kovemmin!

Aamulla nukuin pitkään. Kesken ihanan unen, olisko kertonu mun vanhasta koulusta, puhelin soi ja herättää mut P*RKELE!!! Mut mitä näytössä lukeekaan ;) Herran Myyntijohtaja soitti ja ilmoitti olevansa ala ovella ja haluavansa tulla käymään kahvilla.

En ollu uskoo korviini, se ei oo ikinä ennen käyny täällä ja oon aatellut ettei sitä kiinnosta, ku eihä tää ny mitää vakavaa oo..Ja parasta tässä vielä oli et olin unohtanut perjantai siivouksen ja kämppä oli ku pommin jäljiltä :DD

Joka tapauksessa keitin hälle kahveet ja okei, kyllä mä jotain sain vastineeksi ;)
Mähän oon yhdeltä ammatiltani ravintolakokki, ni leikein "hyvää tyttöystävä materiaalia" ja kokkasin herralle lounastakin. Vastineeksi tästä MJ lupasi viedä mut vielä tänä iltana leffaan! Varmasti ihan vaan mun mieliks (suomalaisten leffojen vihaajana) MJ vielä ite ehdotti tätä "21 tapaa pilata avioliitto". Mikä fiilis tuli ku ymmärsi et joku toinen haluu tehdä jotain mun hyväks ja ilahduttaa mua oikeesti. Sitä kun ei mun elämässä yleensä käy.

Tätäkään onnea ei kauaa kestänyt!! Heräiltiin päikkäreiltä ja herran leffainnostus oli kadonnut kokonaan!!

Onko olemassa tunnekoulua? Sellasta missä opetaan päästää irti kun hyvin tietää ettei siitä seuraa mitää hyvää! Mulla on kokoajan paha mieli, enkä osaa ees oikee sanoo et miks.. Tai no itseasiassa osaan! Mä tykkään siitä ja haluisin olla vaan sen kans! Ja sit kun tarkemmin ajattelen ni jos se tykkäis  ottaa mut omakseen, lähtisin varmaati juosten karkuun. Hirveetä säätämistä! 
Onneks huomenna on maanantai ja on paljon muitaki masentavia asioita :D

Ja toisaalta... Ei tää nyt niin kamalaa oo makoilla MJ:n sängyssä kirjottelemassa ;)

perjantai 8. helmikuuta 2013

Herra J, komeempana kuin koskaan!

Ei se eilinen niin turha päivä ollutkaan mitä aluksi ajattelin. Töissä oli flirttikavereita luvattoman vähän, mutta mikä onni et keksin puuhaa niiden jälkeen. Yks vanha deitti, Herra G, soitteli ja pyys parille keskustaan. Mukanaan sillä oli yks kaveri, Herra J ;)
G:n kanssa tapailtiin tossa neljä vuotta sitten. Sitä kesti reilu puol vuotta, mutta kun edistystä ei tapahtunut, vihelsin pelin poikki ja G muutti Espanjaan asumaan.  Olin sillon kerennyt jo hieman tutustumaan J:hin, mutta ihan kaverimielessä tottakai! Nyt G oli palannut Suomeen (ainakin käymään).

Paikalla odotti ilonen ylläripylläri, Herra J, komeempana kuin koskaan! Ausseista vähän aikaa sitten palanneena, ihanan ruskeana ja miehekkään kokoisena <3  Rakastuin ensi silmäyksellä!
Tuli siinä illan mittaan hieman sellanen olo, että J: kanssa oli ehkä vähän sellast salaista sutinaa. Kun se puhu, katto mua niiiiiin syvälle mun silmiin, et pelkäsin sen jo näkevän mun ajatukset!! Ei siinä mitään, mut ne oli astetta hävyttömämpiä ajatuksia, ainakin seurassa ja yleisellä paikalla :D
Kello tuli paljon ja mun oli ihan pakko lähtee kotiin. Herrat lähtivät myös.

Oonko ihan hirvee ihminen? Kyllä Herra G:llä saattaa olla vielä tunteita mua kohtaan, tai siltä se vähä vaikutti, mut entäs jos mä tykkään J:stä? Ku eihä me G:n kanssa ees seurusteltu tai mitää, säädettiin puol vuotta (ja siinäki oli puol vuotta liikaa).
Jos mä odotan et G lähtee takas Espanjaan ja otan sit yhteyttä J:hin? Ja voinhan mä pikkusen tunnustella tässä välissäkin (lisäsin sen faceen) ;) ?

Harkitaan sitä si ens viikolla! Nyt on viikonloppu täynnä töitä, pääsen kaupankassan lisäks kaataa viinaa öiks! JEEEEE!!  Lähen siis avoimin mielin ;)

Ei mulla muuta!

ps. MJ on kadonnu johonki.....


                                                      Tällä lähtee viikonloppu käyntii!


keskiviikko 6. helmikuuta 2013

Silmäniloa salilta!

Tällee vapaapäivänä on kiva herätä aikasin ja suunnata heti aamusti liikkumaan, erimieltä?
Minä ainakin olen!!! Hirvee väsy, mut pakko oli lähtee.. Heti aamulla crossing-tunnilla ei noita komeita miehiä pahemmin ollut, ehkä hyvä niin, koska itse haukottelin puolet tunnista silmät puoli ummessa :D

Myöhemmin lähdin ystäväni A:n kanssa käppäilee kaupungille, mutta kaikki hyvännäköiset miehet oli vaan kadonnu jonnekki!! Kotiin päästyäni päätin lähteä vielä kokeilemaan onneani pumppiin, koska jostain syystä ne hyvät miehet on kohtuullisen kiinnostuneita kiekoista siellä rautatangon päässä. EI! Ei yhtäkään hyvää!! Siis tietenki lukuunottamatta sitä ohjaajaa (nam ;))!

Missä ne kaikki on kun niitä kipeesti kaivattais?? Enkä mäkää sillee niinku hirveesti vaadi.... Pirun komee ulkokuori ja jotain siellä pään sisällä ni niillä päästää jo alkuun!
Herra MyyntiJohtajastakaan ei oo kuulunut mitään...  Eikä tartte kyllä kuuluakkaan, tai no... Toi tais olla vale. Kyllähän mä joka hetki odotan et se soittais ja pyytäis anteeks eilistä ja sanoista kuinka ihana oon ja et haluis olla mun kaa vaan aina ja ikuisesti.  Mutta siitä olen ylpeä ettei koko päivänä oo tullut mieleenkään ite laittaa sille viestii, taidan siis edistyä!

Onneks huomenna pääsee töihi ja jos jaksais aamulla panostaa vähän enemmän, vois töissä sit heittä flirtti-vaihteen päälle ;)  Ehkä kannattais pitää kirjaa huomisenpäivän, kuinka monta potenttiaalista meillä käy ja kuinka monelta saan silmää takas! Olis enemmän motivaatioo panostaa toho asiakaspalveluun!!


                                                  Tällä mä meinaan onnistua huomenna!






tiistai 5. helmikuuta 2013

VOI V*TTU!!!

Enkös mennyt ny si hehkuttaa liian aikasin!!!! MJ soitti ja totesi olevansa liian väsynyt lähtemään minnekkää!!!! Oli kuulemma pitkä päivä töissä ja ajatteli vaan mennä nukkumaan. Olin ihan fine, ja esitin ettei se mua haitannut.. Se kyseli päivän kuulumisia ja avauduin sit kuinka töissä meni kaikki päin v*ttuu ja et olisin niin kaivannnut jotain piristystä... Lopetettiin puhelu ni enkös sit sortunu ja laittanut vielä viestiä perään...

Mikä siinäkin on et kun yrittämällä yrittää olla ihan muina naisina, sillee sopivasti etäinen, ni sit kuitenki sortuu surkeeseen anelemiseen! Itekki tietää ettei kannattais, mut sit ei kuitenkaa saa mielenrauhaa. Ihan niinku se helpottais et pistää säälittävän viestin et "entä jos mä tulisin sun vieree nukkuu", se äijähän vaan ahdistuu tollasesta!!! Sit jäät kuumeisena odottaa viestiä takas, mikä vielä yleensä jättää kokonaa tulematta, ja sittenkös vasta paha mieli onkin!

Pistin sille tosiaa viestiä et "jos lupaan nukkua kiltisti oikea pyjama päällä ni ottaisitko viereen?"
MJ: "nukuin viime yönä 2h, pakko nukkuu." Eihän mun enää kuulu vastata tohon?
Tässä kohtaa normaalisti päätän etten enää ikinä laita sille viestii, ennenkö se laittaa eka mulle. Usein myös harkitsen koko ihmisen poistamista (puhelimesta ja facesta), mutta harvoin uskallan niin tehdä.
Ehkä tässä on vielä toivoa (nii varmaan), siis siinä tapauksessa että esitän tästä lähtien sitä etäistä.. Joo ei tuu onnistuu, oon liian tykästynyt siihen!

Ainoo keino on etsiä joku nyt lohduttaan.. Öööööö... Nii kuka? Taidan avata facen chatin....
Olisko se exä? Puolituttu naapuri? Paras poikakaveri? Ei, ei ja ei.. Tartten siis jonkun uuden!

Mitä tästä opimme? No siis selkeesti sen et älä laita säälittäviä vonkausviestejä (sitä mä en kyl opi ikinä). Äläkä sekoo mieheen, joka näkee punaista kun kuulee sanan "parisuhde" ja alkaa selittää niistä ikävistä velvollisuuksista joita ei pysty täyttämään.

Mut yhden asian ainakin opein! NYT ON JOSSUN AIKA HANKKIA UUS MIES!!!

Kauan himoittu!!

Miten joku ihana ihminen voi saada näin hyvän mielen mulle aikaseks :) Töissä on vähän vaikeeta, eikä erimielisyydet pomon kanssa auta sitä yhtään. Onneksi huippu-ihana, talvilomalla oleva, työkaverini jaksoi jakaa mun kanssa ne huolet. Iso kivi tippu sydämeltä ku sain muistutuksen, et kyllä vielä joku musta sielläkin välittää. Kierreltiin kirppareita ja löysin (kauan himoitsemani) farkupaidan, aika halvalla ;)

Laittelin myös aiemmin päivällä viestiä Herra MyyntiJohtajalle, josko hän haluisi piristää päivääni ja lähtee vaikka leffaan. Yleensä sillä kestää monta tuntia vastata, mut nyt tuli heti viesti takaisin!! Eli pääsen LUULTAVASTI tänään myös nauttimaan leffasta, poppareista (ja niistä ihanista Finnkinon mausteista) sekä laadukkaasta miesseurasta. En nyt ihan täysillä uskalla vielä uskoa että tää tulee tapahtumaan, mutta hyvältä näyttää! Olis ihana päästä tän kanssa ihmisten ilmoille, yleensä ku hengaillaan vaan niillä, pois lukien se kun kerran raahasin herran pulkkamäkeen! Oli kuulemma niin omalaatuinen ehdotus ensitreffeiksi, ettei MJ pystynyt kieltäytymään :D

Sitten tietenki se ongelma... MITÄ MÄ PISTÄN PÄÄLLENI!!!??!!
Voihan sitä nyt vähän jo etukäteen hahmotella vaikka lähtö ei nyt ihan 100% varma ookkaa.. Ei tuu sit sitä viimehetken paniikkia :D
 hmmm.... eikun miettimään ->

maanantai 4. helmikuuta 2013

Perus-masis-maanantai

Huonosti nukuttu yö Herra MyyntiJohtajan vieressä. Soitin Herralle sunnuntaina kun heräilin kahden aikaan, ei vastausta. Kolmelta uudelleen, ei vastausta. Turhauduin ja menin salille... Puoli kuuden aikaan suuntasin hikisenä pukkarille ja äkkiä puhelin käteen siinä toivossa, että siellä olisi odottanut yksi vastaamaton puhelu. EI! Kotiin suihkuun, syömään ja sohvalle lukeen tenttiin. Seitsemän aikaan päätin kokeilla viimeisen kerran, ei vastausta! Meinasin jo suutuspäissäni poistaa Herran numeron, kunnes huomasin saapuneen viesti, " soitan kasin maissa". Sieltä se puhelu tuli ja lähdin kipittämään Herran kimppakämppää kohti. Puolimatkassa tuli puhelu, "tuo mukanas karkkia", eli Makuunin kautta siis! Leffailtiin kolmestaan sohvalla, kunnes Herra MyyntiJohtajan kanssa siirryimme puuhailemaan kahden kesken. Väsyneenä pimeässä aloin pohtimaan tätä perusjuttua, " missä tässä oikeen mennään"... MJ kysyikin fiiliksiäni, koska olin ollut erittäin hiljainen koko illan (mikä on siis todella epätyypillistä käyttäytymistä multa). Keräsin rohkeuteni ja kuiskasin hiljaa "mä tykkään susta". MJ vastasi myös tykkäävänsä musta paljon, mutta infosi myös työn olevan tärkeää (ihan niinku en olis aikasemmi jo huomannut :D). Pitkä keskustelu hänen tulevaisuuden haaveistaan (vaimosta ja lapsista) ja sain todeta hiljaa mielessäni, et toi on NIIIIN mun unelmien mies. Mutta pelkkä parisuhde-sana sai MJ:n näkemään punaista (höpisi jotain velvollisuuksista sunmuusta...). Päätettiin jatkaa samaan malliin.


Mut hetkinen.... Mä haluan kaiken NYT JA HETI! En mä jaksa jäädä odottelee, koska herralla on aikaa nähdä mua, tähän asti siis ollaan nähty parin viikon välein..


Saan jäädä pohtimaan tätä ja mennä kiduttamaan itseäni illaksi töihin tällä epätietoisuudella...
Mistä sitä sinänsäkkään koskaan voi tietää etten rakastuisi jo tänä iltana ;)

Minun Sinkkuuteni!

Sinkkuus: - Huoletonta - Hauskanpitoa - Menevää - Kokeilua - Uskaltamista - Omilla jaloilla juoksemista - Satunnaisia suhteita - Ihastumista - Pettymistä - Ystäviä Ja yksinäistä... Näistä asioista on Minun Sinkkuuteni rakennettu. Sitä on jatkunut jo nelisen vuotta, mutta en ole siitä ollenkaan pahoillani. Rämäpäisenä koheltajana tää kaikki on kasvattanut ja on saanut ihan luvan kanssa lyödä päätä seinään, niin hyvässä kun pahassakin :) Sinkkuus tarkottaa eri ihmisille eri asioita, ja kaikki mitä kirjoitan ovat vain omia mielipiteitäni. Kirjoitan ja mietin vasta sitten, jos silloinkaan... Tämä on tarinaa iloista, suruista, epätietoisuudesta, katkeruudesta, onnistumisista, aloittamisesta, haikeudesta, ystävyydestä, rakkaudesta, anteeksi antamisesta, turhautumisesta ja siitä kaikesta muusta mitä elämästäni löytyy. Tämä on tarina minusta :) Katsotaan mitä tästäkin tulee!!